...edelleen. Huoh.
Ehdin jo hetken aikaa intoilla että jipii, Toffe vaikuttas voivan paremmin ja ehkä, siis EHKÄ päästään sinne konekarhutestiin kuun lopulla. Viimeseen pariin päivään ei oo tullu pahemmin yskäkohtauksia, mitä nyt yksittäisiä pikku köhähdyksiä, mutta tänään sitten tuli taas semmonen yskähikkakohtaus. Toiveet parantumisesta murskaantu taas..
Viime viikolla yhtenä aamuna Toffe jopa oksensi. Sekin ihmetyttää. Pitänee huomenissa soitella eläinlääkärille, kun oireet on jatkuneet jo yli neljä viikkoa, vaikka tässä välillä on annettu antibioottikuuri ja madotuskin on tehty.
Yllättävän hyvin Toffe on jaksanut tätä hissutteluelämää ja sitä ettei ole päässyt kunnon lenkeille. Taitaa tosin sairastaminenkin viedä voimia ja aiheuttaa väsymystä, mutta oletin silti että se jo jossain vaiheessa olisi jo hyppinyt seinille. Sitä ei ole (vielä) tapahtunut, mutta pieniä rötöksiä kuitenkin. Ruuan ryöstely pöydältä on alkanut taas ja tänään se kävi vähän dyykkaamassa keittiön roskistakin. Voi pientä turhautuvaa koiraparkaa. :( Olen kyllä koittanut keksiä kaikennäköistä aivojumppaa meille yhteiseksi tekemiseksi, mutta eihän se ole ollenkaan sama asia liikuntaa rakastavalle koiralle työnnellä korvikkeeksi jumppapalloa. Noo ehkä tämä tästä.
PS. Kattelen tässä Hatchiko-elokuvaa tippa linssissä. Siinäkin on kyllä aika söpö koiranen. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti