Aikuistumista henkisesti ja fyysisesti

Elämä teinikoiran kanssa on muovautunut pikkuhiljaa ihanan helpoksi. Toffe osaa (useimmiten) kulkea hihnassa nätisti ja ohitustilanteetkin ovat helpottuneet huomattavasti joulukuussa alkaneen tehotreenin ansiosta. Kotonakin elämä on helppoa: koira nukkuu paljon ja hepulitkin ovat laimentuneet. Edes taloon tulijoita ei enää tarvitse innostuksissaan tervehtiä yhtä riemukkaasti kuin ennen.

Meininki on siis nykyään ihanan iisiä ja rauhallista. Nykyään päänvaivaa tuottaa enää irtipito (on pitänyt ottaa liina takaisin käyttöön) ja nyt uutena vaikeutena lihasjumit takapäässä. Noin viikko sitten aloin huomata muuttunutta käytöstä Toffessa. Se muuttui välillä lenkeillä haluttomaksi liikkumaan ja oli jo pidemmän aikaa usein järsinyt lantiotaan vasemmalta. Omituinen käytös vain lisääntyi ja siinä vaiheessa kun Toffe hakeutui lalttian keskiöstä sängyn alle nukkumaan tajusin, että jokin on nyt vialla ja on aika tehdä asialle jotain. Kyselin Facebookissa kasvattajan kennelsivulla muilta koira ihmisiltä neuvoa mitä tulisi tehdä, ja siellä minua neuvottiin varaamaan aika koirahierojalle. Soitin ja sain ajan täksi päiväksi eli maanantaiksi.
Hierojalla selvisi, että epäilyksemme muiden vuorenvarmalaisten kanssa olivat osuneet oikeaan. Toffella oli alaselän lihakset niin pahasti jumissa ja kipeinä, että jo hierojan ensimmäisestä kosketuksesta Toffen täytyi vähän ärähtää. Koira saikin sitten session ajaksi kopan päähänsä jotta tilanteesta saatiin rento. Hierojan ei tarvinnut pelätä saavansa hammasta ja koirakin rentoutui kun tunnelma ei ollut kireä.
45min kestävän session aikana hieroja sai selvitettyä kipukohdat ja vähän avattuakin niitä, mutta varattiin kuitenkin jo viikon päähän seuraava aika. Koirat ei kuulemma tarvitse samanlaisia hierontajaksoja kuin ihmiset, mutta muutamia kertoja kuitenkin.

En tiedä mistä nuo lihasjumit ovat tulleet. Hieroja kertoi nyt tänä talvena olleen monia koiria, joilla on epämääräistä kipuilua ilmeisesti liukkaiden teiden takia. Liukastumalla Toffekin on voinut juminsa saada, mutta varmaksihan sitä ei voi sanoa.
Mulla ei tule mieleen mitään tiettyä hetkeä jolloin tilanne olisi voinut tulla. Joulun aikaan potkaisin Toffea kerran vahingossa vatsaan (tarkoitus oli vain tyrkätä hötkyilevä koira pois kimpustani mutta isku menikin voimalla ohi arkaan paikkaan...) ja silloin se vetikin melkoisen drama-kohtauksen, mutta nämä oireet alkoivat vasta paljon sen tapahtuman jälkeen. Tammi-, helmi- ja maaliskuussakin oli pari mätsäriä ja näyttelyäkin missä Toffe antoi ihan rauhassa kopeloida itsensä läpikotaisin. Nyt viikko sitten näyttelytreeneissä väisti tuomaria ensimmäistä kertaa ikinä.
Meillä on nyt näyttelykielto päällä (taas!) siihen asti että saadaan Toffen selkä kuntoon. Parempi näin niin ei jää sitten koiralle semmoista luuloa, että tuomarille saa älähtää kun se tulee kopeloimaan.

Kotiuduttuamme hierojalta Toffe sai kärsimyksistään palkaksi mahajätskin, oli ilmeisesti hyvää. :)