Edistystä

Yeeeeeeee remmirähjän kanssa edistytään! Se ei nimittäin ole enää rähjä 8)

Ennenhän meidän ohitukset meni kutankuinkin niin, että kun Toffe näki vastaantulevan koiran se aloitti armottoman tuijotuksen, hihna kiristyi ja sitten kohdalla se teki rähisten yllätyshyökkäyksen toista koiraa kohti. Lähdin karsimaan tuota käytöstä ihan imuttamisella ja kontaktiharjoituksilla.
Nykyään meidän tyypillinen ohitus onkin jo sellainen että koiran tullessa vastaan otan hihnan lyhyelle, mutta se ei ole kireä ja Toffe tuijottaa vastaantulijaa tiiviisti. Kohdalla se ei kuitenkaan hyökkää eikä rähise, korkeintaan murahtaa ja lopettaa senkin ensimmäisestä kiellosta. Jee, edistystä! Ohituksen jälkeen Toffe vielä jää tuijottelemaan taaksepäin ja hidastelee kamalasti.
Kontaktiharjoituksissa ollaan edistytty siihen pisteeseen, että Toffe osaa katsoa minua silmiin käskystä. Nyt varmaan sitten olisi suunnitelmana palautella mieleen naksuttimen käyttöä, ja sen avulla saada Toffe kontaktiin ohitustilanteissa. Suurin ongelma tosin lienee se, että tarvitsisin pari lisäkättä handlaamaan hihnan, naksun ja namit. ._.

Hmm niin ja joo, lumethan on kovaa vauhtia sulamassa pois ja kohta varmaan päästäänkin taas verijäljelle metsään. Jos nyt uskallan sinne mennä, kun karhuthan heräilevät talviuniltaan nälkäisenä ja tulevan veren
hajun houkuttelemina syömään meidät. :| Ehkä odotan ensiviikon konekarhutestiin asti ja katson mitä mieltä Toffe nallukasta on. Jos se jättää minut yksin kontion syötäväksi niin en kyllä vie sitä enää ikinä mihinkään metsään!

Sunnuntaina ois muuten taas pitkästä aikaa mätsäri. Jos jaksaisin tässä joku päivä viedä Toffen suihkun (hemmetin katupöly, tuo koira on ihan musta!) niin voisihan sitä sitten käydä kehässä pyörähtämässä. :)